Loistavien pihvien risteyksessä!

Kaikkihan me tiedämme, että parhaat häränpihvit tulevat joko Japanista, Australiasta, Brasiliasta tai Argentiinasta. Parhaimpia pihvejä taas kuluttavat kaikki, mutta pihvikulttuurin kehto on Yhdysvallat, josta erilaiset Steakhouset ovat levinneet ympäri maailman. Karibia sattuu sopivasti risteykseen.

Puerto Ricon oma keittiö on sekoitus paikallista Carib-iniaaniheimon keittiötä, espanjalaista keittiötä ja yhdysvaltalaista, joista viimeinen tuo jo täysin omalaisensa sekoituksen. Liha, erityisesti kana ja possu ovat täällä suosituimpia raaka-aineita hintansa tähden, mutta myös härkä ja merenelävät ovat suuressa suosiossa. Itse nautin suuresti niin kunnon häränpihvistä, karitsasta ja merenelävistä, ja niitä olen täällä myös päässyt nauttimaan... Ravintolassa... (lue: rahaa kuluu paljon)

Edellisiltana päätin sitten jalostaa kokin taitojani. Kävelin omaan lähikauppaani Puebloon, jossa on hyvä valikoima, mutta hinnat hieman korkeat, turistialueella kuin ollaan. Siellä käteeni sitten tarttui naudan T-luupihvi. Aivan loistavasti marmoroitunut natturaalipihvi suorastaan huusi minua kohti.

Naudan T-luupihvi pienellä marinadilla menossa pannulle

Päätin tehdä pihville pienen marinadin. Sen lisäksi päätin tehdä oman special punaviinikastikkeen. Reilusti punaviiniä,  glaseerattua sipulia ja yrttejä! Lisäksi täysjyväriisiä kasviksilla. Viiniksi valitsin niin kastikkeeseen ja juomaksi (yksin kun asuu niin ei voi ostaa eri pulloja) Campo Viejon, Reserva viinin Riojan alueelta, 2005. Ja kyllä toimii!

Voin kertoa, että meinasi muuten pihvi sulaa suuhun ja viini toimi aivan loistavasti. Ei kaunein annos, mutta laatu ratkaisee!

Seuraavaksi puhunkin sitten oluesta! Se on täällä hyvää!... Mutta ei sovi minulle... Ainakaan jos haluan laihtua... Mutta miettikää tätä ilmastoa. On kuuma ja kun haluaa illalla nauttia kavereiden seurassa, eikä drinkitkään aina miellytä, ja olut maksaa vielä sen yhden taalan...

Kavereiden kanssa olimme viettämässä iltaa perjantaina. Halpaa oli kyllä, siitä ei voi täällä ketään syyttää. Pieni pullo rommia (0,4l) ja kuusi olutta maksoivat 13$ eli runsaat 9€. No illan jälkeen, tai sanotaan nyt suoraan, että seuraavana aamuna sitten jossain kohtaan menin vaa'alle tutkiskelemaan laihtumisviivoja. Olen ollut ihan hyvässä vauhdissa, mutta kappaskumma! Illan jälkeen olivat kaikki viivat tulleet takaisin. Eli takaisin lähtöpisteeseen... Jatkossa pitäydyn parissa Mojitossa! Olut on pahaa!

Ei muuta kuin jatketaan harjoituksia ja juodaan vettä elämän kunniaksi!

Terveisin,

Ynkkanne =D

Terveiset sademetsästä =D

Kuva El Yunquen sademetsästä kohti Fajardon rantakaupunkia

Kirjoittamisen vaikeinta aikaa on motiavaation puute. Kun oma mielialakin heittelee itseään ympäri kuin katkarapu aallokossa. Jotenkin vain tuntuu kuin ei olisi mitään kirjoitettavaa, vaikka on tapahtunut vaikka mitä. Ei vain ole sellainen olo ja asiaa siirtää eteenpäin ja eteenpäin. Ja näin edellisestä kirjoituksestani on jo yli viikko. Pahoittelut vain kaikille jotka tästä ovat närkästyneet. Tekstiviesteistä päätellen joku on minusta siis kiinnostunut =D

Mikä on saanut mielialani niin sekaisin. Ikävä on tietysti yksi tärkeä tekijä. Kyllä sitä jo kaipaa halausta rakkaaltaan, läheistensä ja sukulaistensa läsnäoloa, kotia... Täällä on silti kuitenkin yksin tunteidensa kanssa koska ei ole ketään jolle jakaa kaiken...

Toinen tärkeä tekijä on tylsistyminen. Kyllä! Täällä! Täällä olisi paljon nähtävää, mutta koska minulla ei autoa vielä ole, niin liikkuminen on hieman hankalaa. Kaveritkin käyvät töissä. Niin töissä. Minunkin piti töihin päästä, mutta täällä ammatiyhdistykset rajoittavat kyllä todella hienosti. Viisumini takia en saa tehdä palkallista työtä, mutta en saa myöskään palkatonta työtä, koska silloin minulla on työpaikan ammattiunioni kimpussani, koska minun tilalle voisi palkata paikallisen, joka saa siitä elantonsa... Eli suomeksi, haluan töitä, mutta niitä en oiken saa. Täytyy siis muistaa selvittää seuraavalle tulijalle mahdollisuutta opiskelu- ja työviisumiin.

Voitte siis kuvitella päiväni. Koulun mielestä 15 opintopistettä minulle on täällä rankka suoritus (pitäisi olla 30 opintopistettä Suomessa) ja minä pömppä menin ja uskoin heitä. Nyt olen sitten koulussa maanantaina ja keskiviikkona 7.00-11.30. Tiistaina ja torstaina opiskelen sitten klo 11.30-13.00 ja 17.30-20.00. Loput päivät vapaita, mutta kuten näette, myös koulupäiviin jää paljon vapaa-aikaa.

Olen myös aina ollut opiskelija, joka opiskelee koulussa kuunnellen. Lukumuistini on erittäin huono jos kirja ei kiinnosta. Täällä koulussa opiskelijoilla on hirveä paniikki lukea ja lukea, ja minä olen ihmetellyt että mitä ihmettä! Ennen tenttiä toverini rukoilevat Jumalalta apua!!! Sitten minä menen tenttiin ja saan 81 pistettä 76 mahdollisesta (ekstroista saa bonuspisteitä), ilman lukemista!!! Tentit ovat monivalintatenttejä! Melko helppoa.

Pakko saada jotain ylimääräistä tekemistä!!! Ei aina jaksa käydä juomassa halpaa oluttakaan sillä se ei sovi diettiini =D Oluthan maksaa täällä dollarin baarissa, kuten myös tiukat drinksut.

Merenrantaravintola Soleil Piñonesissa tarjoili monenlaisia herkkuja huokeaan hintaan

Eikä minua yrityksen puolesta voi syyttää. Sähköpostia on eri yrityksiin lähtenyt paljon. Osasta ollaan oltu kiinnostuneita, mutta aina asiat kaatuvat viisumiin jollain tavalla, mutta sanonpa vaan, että on kumma kun ilmainen innokas työntekijä ei kelpaa. Olen siis valmis ottamaan vastaan projekteja myös Suomesta tällä hetkellä =D

No, onneksi on tietokone, kaapeli TV, kuntosali ja uima-allas niin ei käy aika kuoleman pitkäksi. Myös kitara on tilattu ja sen pitäisi saapua näillä näppäimillä.

Nyt tiedän mistä Coca-Cola tulee. Tämä putous on nimeltään COCA FALL.

Luonnon karua kauneutta El Yunquessa

Ei ihan Sorkan takametsästä...

Taidanpa lähteä vanhaan kaupunkiin linnoituksille =D

Terveiset tumman juoman takaa...

Voipi olla kolaa, voipi olla rommikolaa, voipi olla diettikolaa... Paha paha...

Jälleen asiaa ruuasta... Nyt tässä alkoi kova säästökuuri, menot ja paino alas. Hieman huono yhdistelmä, sillä täällä on oikeasti paljon halvempaa hakea pikaruokaa naapurista kuin käydä kaupassa hakemassa tuoreita raaka-aineita ja valmistaa niistä ruokaa. Jopa puolivalmisteet ovat todella kalliita. Ja maito... 2,5 dollaria melkee kaksi litraa... Tulee edukkaamaksi käydä ravintolassa.

Niin, ja eikä siinä kaikki. Vaikka puolivalmisteet ja valmisruuat ovat kalliita niin ne myös maistuvat... Sanoisinko näin tuttavallisesti ''schaisselle''. Oikeasti. On melkee ikävä Saarioisten kanaruukkua omilla mausteilla. Eikä paikallinen jäätelö ole kovin hyvää, paitsi Benkussa ja Jerryssä =D

Olen oppinut nyt ymmärtämään paikallista poliittista elämää, ja voi pojat! Kyllä Suomi on hyvä maa! Täällä on 4 poliittista puoluetta, joista yksi kerää vain rahaa. Siis 3 virallista puoluetta joista kukin on aina yhden kauden vetäjänä koska toisten viat on unohdettu kun toiset mokailevat. Miltä teistä tuntuisi jos nyt nykyisen hallituksen kaudella olisi vedetty metro Helsingistä Nurmijärvelle... Niin ei Suomessa, mutta täällä niin on käynyt, uskokaa pois.

Julkinen liikenne on muutenkin sekaisin. Se kyllä on olemassa, mutta esimerkiksi aikatauluja ei ole. Ja metro on tosiaan vedetty San Juanista pois päin metropoli alueista... Vanhassa kaupungissa tosin kaikki toimii.

Sitten vielä herkkää tekstiä.

Ajattelen sinua usein. Kun meri kohisten lyö kalliohin, ja aurinko laskee horisontin taa, minun on taas ikävä. Pahin on jo helpottanut, mutta meren lähellä, tuulen hyväilemänä ja auringon laskiessa muistan jälleen kasvosi. Kuinka ne heijastuvat meren aalloista, kuinka kuulen äänesi tuulen huminasta ja tunnen lämpösi illan viimeisestä auringon säteestä. Meri, tuuli ja aurinko, vaikka yhdessä luotte kauneinta kuvaa silmissäni, en tule siitä onnelliseksi. Kaipaan sinua kanssani meren rannalle, tuulen hyväiltäväksi ja auringon katseltavaksi, sillä sinä olet ainoa joka saa tämän hetken täydelliseksi. <3

Terkkuja vain täältä meren keskeltä!

Ynkka

Kuulumisia Mojiton takaa...

Suurimmista hurrikaaneista on taas hetkeksi selvitty, tosin ensiviikolle odotetaan seuraavaa. Mutta ei se mitään. Ostin salikortin!!! Nyt voin kuntoilla kun ulkona riehuu hurrikaani. Tilasin myös kokeeksi kitaran sekä pari koulukirjaa netistä. Kyllä se elämä tästä pikkuhiljaa nytkähtää taas liikkeelle.

Kuulin, että minulla on Raumalla jo oikein fanikerho =D Kiitos vain kaikille kiinnostuneille! Tästä hyvästä kerron tarinan puertoricolaisten myrskyvalmisteluista. Tämä ei siis ole tarina sorkkalaisista.

Viikolla ylitsemme hömpötti kaksi hurrikaania. Toinen oli kohtalaisen iso, kun toinen taas oli pieni, mutta kumminkin. Minun on vielä hankala käsittää hurrikaanien luomaa kauhua, koska en sellaista kokenut. Nämä kaksi eivät myöskään saaneet minussa kauhua esiin. Mutta puertoricolaiset olivat kauhuissaan. Sen aisti. Kaikki varautuivat hakemalla kaupasta tavaraa kotiin hirveitä määriä. Vettä, maitoa, korppuja, tölkkiruokaa yms... Koulut oli kiinni varmuuden vuoksi, samoin valtion työt pysähtyivät. He tietävät, että hurrikaanit ovat arvaamattomia, ja kun se ''kunnollinen'' hurrikaani osuu kohdalle niin tulee rumaa jälkeä.

Mutta kun minä menin kauppaan hakemaan vain vettä ja jotain siihen päälle niin tiedättekö mitä kaupan ovassa luki? ''We have ran out of Medallia'' Elikkä kaikkein halvin olut oli kaupasta loppu. Kaikkea muuta kaupassa oli, mutta olutta ei ollut missään. Kävelin mielenkiinnosta myös toisen kaupan ohi, ja sama juttu, ei olutta. Hurrikaanin aikana on parasta varautua pahimpaan. Ja mitenkö tämä liittyy sorkkalaisiin? No...

Monet ovat kysyneet paikallisesta ruoasta. No miten olisi jenkkilä ja vähän mereneläviä? No ei. On täällä oikeasti hyvääkin ruokaa, mutta minusta on käsittämätöntä, että koulussa myydään vain hampurilaisia. Pikaruokaloita on joka kadun kulmassa. Tottakai olen myös niihin tutustunut, mutta täällä on myös ravintolaruoka hieman halvempaa kuin Suomessa, ja yleensä ravintolat ovat todella hyviä.

Pikaruokaloista voisi mainita tutut Mäkkäri ja Subway jotka löytyvät myös Suomesta. Sitten mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia ovat Wendy's (hampurilaisia, salaatteja, aamupalaa), Taco Bell (TexMex), BurgerKing (ennestään tuttu Euroopasta), Kentucky Fried Chicken (tuttu Euroopasta), Long John Silver's (pikaisia mereneläviä). Itse on tullut käytyä silloin tällöin Wendy'sissä koska hampurilaiset ovat aika hyviä, Suomessa noin Mäkkärin ja Hesen välimalliburgereita. Jopa KisKis piti paikasta =D

Ravintoloista voisin mainita Outbackin, Old Harborin, Chilli'sin ja... Perhana en muista paikallisten pikkuisten paikkojen nimiä. Taidanpa kirjoittaa tästä lähtien myös ravintola-arvosteluja =D

Olen myös niin sanotun ''lifelinen''. Nimittäin Starbucks! Miten Suomessa pärjää ilman Starbucksin ihanaa lattea, jääteetä, baageleita, kaakaota jne... Onneksi minulla on sellainen naapurissa.

Lupasin myös Karjuille että olen kunnossa kun kiekko putoaa jäähän tammikuussa, joten tästä päivästä alkaen asetan tavoitteeksi joulukuun loppuun laihtua loput 12 kiloa!

Näillä tunnelmilla näkemiset!