Jälleen pahoittelut pitkästä odottelusta... Oli vähän kiirusta kun perhe kävi kylässä...
Taitaakin olla pitkä teksti siis luvassa...
|
Sorkkalaiset kissanpäivät, Baarijakkaralla nokosilla. |
Hankalaa jälleen aloittaa. No Lasse tuli asumaan luokseni 9 yöksi ja vanhemmat menivät sitten Caribe Hiltoniin vanhan kaupungin kupeeseen. Eli saimme veljen kanssa tarpeeksi liikkumavaraa =D Oli oikeastaan aika jännä saada Lasse luokseni asumaan sillä emme ole olleen pitkiin aikoihin oikeastaan minkäänlaisissa tekemisissä keskenämme, kasvaneet niin sanotusti hyvin eri suuntiin.
Oheiset kuvat ovat minun ja Lassen historiakierrokselta. Vanhemmat tapaamme vasta ruokailuaikana =D
Päivän retki alkoi Plaza Colonilta. Kolumbuksen muistoksi pystytetty patsas sai ympärilleen aukion joka edelleen on rauhallinen paikka nauttia virvokkeita ja nauttia päivästä.
|
Plaza Colon ja itse herralle pystytetty muistomerkki saaren löytämisestä. |
Plazalta matka jatkui San Cristobalin, uuden maailman suurimmalle linnoitukselle. Myöhemmin jatkoimme myös sille San Juanin kuuluisimmalle linnoitukselle El Morrolle. Kuvat ovat matkan varrelta.
|
Fuerte San Cristobal Plaza Colonilta. |
|
Kurkkaus San Cristobalin tähystysaukosta. |
|
San Cristobalin korkein paikka, ja kuva kohti Eurooppaa. |
|
San Cristobalin korkein kohta uutta maailmaa ja El Morroa kohti. |
|
Vanhan kaupungin hautausmaa El Morron linnoituksen kupeessa. |
|
El Morro etuporttia kohti.
|
|
El Morron linnoitus 4:neltä tasolta. |
Ilma oli aivan mahtava. Ei liian kuuma, ei sateinen, mutta sopivan pilvinen. Tässä kohtaa pitää varmasti mainostaa, että tämä oli varmasti ensimmäinen yhteinen asia mitä teimme veljen kanssa pitkästä aikaa... Ja meillä oli kivaa! Tai ainakin minulla oli =D
|
Vanha ''rönsypuu'' vanhan kaupungin vanhimman, ja ainoan jäljellä olevan portin vieressä. |
|
Pikkuveli ihmettelee uutta maailmaa. |
|
Isoveli chillaa isännän tyyliin. |
|
Perhedinneri. En tiä mut kylläpä näytän tässä turvonneelta, on tullu vissiin juopoteltua taas muutama päivä sillä en oikeasti ihan tuollaiselta näytä =D (vaikka selitykseltä kuullostaakin) |
Tässä välissä pakkp huomauttaa, että yhteisestä perheruokailustakin on jo aikaa. Ja tarkoitan sellaista jossa oikeasti jutellaan perhejuttuja.
|
Iskän ja poikien lemppari kukkamaljakko! |
Vaikka itse täällä asustelenkin, niin veljeni ja vanhempieni vierailu oli tärkeämpi kuin monet osaavat aavistaa. Ei pelkästään sen takia että oli kiva nähdä ''nuorekkaita'' vanhempiani tai veljeäni, mutta sen sisältö!
Kuten sanoin, perheemme on ollut viimeisten vuosien saatossa enemmän rikki kuin kasassa. Lapset lentelivät pois ja sisään kodista, paljon on tapahtunut. On hyviä ja huonoja asioita...
Mutta kun tähän päivään on tultu, olemme kaikki kasvaneet jollain lailla. Kaikilla asioilla on ollut tarkoituksensa. Kaikki eivät todellakaan tiedä mitä on tapahtunut, eikä heidän tarvitsekkaan, mutta ne ketkä tietävät ymmärtävät mistä puhun.
Tämän loman aika olemme puhuneet perheenä tärkeistä asioista. Erityisesti minä ja pikkuveljeni. Emme ole olleet koskaan mikään paita ja peppu. Enemmänkin sellainen sukat ja kalsarit. Niin erilaisia... Mutta tämän loman jälkeen ymmärrän veljeäni paljon paremmin. Puhuimme päivät ja yöt. Nautiskelimme jaloja alkoholijuomia (mm. yhden isän konjakkipullon yhdessä illassa), poltimme sikarit ja vietimme yhteistä aikaa. Uskomatonta...
Vaikka olemme edelleen erilaisia ihmisiä niin olemme myös niin samanlaisia... Veljeksiä... Kiitos Lasse!
Samalla minusta tuntuu myös siltä, että perheemme on yhtenäisempi kuin koskaan. Olemme edelleen samanlaisia. Isä innostuu kuin lapsi rommipullosta johon voi kaivertaa oman nimensä (eikä sisältökään huonoa ole) kun me muut katsomme toisiamme ja toteamme: ''osui ja upposi''. Äiti huolehtii lapsistaan edelleen kuin olisimme alle kymmenvuotiaita. Sitten vanhemmat vielä lääppivät... YÄÄKKK!!!!! YÖKS!
Minä säädän ja lasse kulkee flown mukana... Mutta silti olemme perhe joka täydentää toinen toisiaan ja yhdessä olemme lyömätön tiimi, joilla on hauskaa ravintoloissa ja muissa hulluissa ympäristöissä...
Niin, ja perheestämme tosin puuttui yksi jäsen. Lasken Anne-Marin jo kuitenkin perheemme jäseneksi. Eiköhän kihlautuminen kuitenkin ole jo niin lähellä perhesuhdetta. Harmi ettei Anne-Mari ollut mukana, mutta toisaalta saattaa olla, että tarvitsimme tämän hetken vielä ennenkuin Anne-Mari pysyvästi liittyy perheeseemme.
Elämme onnellisia aikoja...
Terveiset muuten Bacardin tehtailta!
|
Bacardin lepakkologo. |
Tiesittekö mitä Bacardin logo symboloi? Mielestäni meidän perhe voisi omia sen jollain tavalla, se nimittäin symboloi hyvää terveyttä, perheen yhtenäisyyttä ja onnea =D
Mitäpä muuta tarvitsemme? Rakkautta ;)